Ajankohtaista

Seksin yhteydessä tarttuvia papilloomavirus (HPV) -tyyppejä on löydetty noin 40. Virukset jaotellaan niiden aiheuttaman syöpäriskin mukaan nk. vähäisen riskin ja suuren riskin omaaviin tyyppeihin.

Jo liki neljänneksellä seksuaalisesti aktiiveista suomalaisnuorista on HPV-vasta-aineita merkkinä saadusta tartunnasta. Kun on tutkittu veressä esiintyviä vasta-aineita, on todettu, että saatujen tartuntojen määrä on selkeästi lisääntynyt 70-luvulta lähtien. Voidaan jo puhua HPV-epidemiasta.

Tiedetään, että nuorten seksuaalikäyttäytyminen on muuttunut. Enenevässä määrin esiintyy myös riskikäyttäytymistä. Kondomin käyttö on tasaisesti ollut vähenemässä ja usein yhdyntöjä aloitettaessa ei käytetä mitään ehkäisyä.

Suurin osa tartunnoista hankitaan pian yhdyntöjen aloittamisen jälkeen, mutta alttius HPV-infektioille säilyy pitkään. Neljän vuoden jälkeen yhdyntöjen aloittamisesta noin 60 % naisista on altistunut HPV:lle. Mikäli kaikki papilloomavirusaltistukset lasketaan mukaan, niin 70-80% väestöstä saa jossain vaiheessa elämäänsä HPV-virustartunnan. Se, että jossain vaiheessa saa papilloomavirustartunnan, ei sinänsä viittaa seksuaaliseen riskikäyttäytymiseen, koska virustyyppejä on niin monia. Valtaosa HPV-virustartunnoista on täysin oireettomia ja paranevat itsestään vuoden parin aikana. Elimistön oma puolustusjärjestelmä tuhoaa pois virukset.

Matalan riskin HPV-tyypeistä 6 ja 11 aiheuttavat iholle tai limakalvoille “kukkakaalimaisia”, pinnasta koholla olevia syylämäisiä muodostumia. Ne voidaan hoitaa penslaamalla, salvalla tai polttamalla erikoislaitteella tai laserilla joko paikallispuudutuksella tai pienellä yleisanestesiatoimenpiteellä. Syöpäriskiä näihin kondyloomaksi (visvasyylä) nimetyille muutoksille ei juurikaan liity. Ne myös ennemmin tai myöhemmin huomaa ja siten ajaa lähtemään lääkärin pakeille.

Suuren riskin HPV-virustyypit voivat aiheuttaa kroonistuneina infektioita vuosien kuluessa kohdunkaulan syövän kehittymiseen. Näitä suuren riskin virustyyppejä tunnetaan toistakymmentä, mutta tyypit 16 ja 18 ovat kyseessä valtaosissa tapauksista. Nämä virusinfektiot eivät aiheuta mitään oireita. Myös suurin osa näiden virustyyppien aiheuttamista infektioista paranee itsestään, mutta pienellä osalla tartunnan saaneista infektio kroonistuu ja vuosien kuluessa johtaa ensin syövän esiasteiden ja myöhemmin syövän syntyyn.

Tähän asti on käytössä ollut Papa-koe etsittäessä kohdunkaulan syövän esiasteita ja syöpää. Suomessa säännölliset joukkotarkastukset aloitettiin 60-luvulla, joka johti selvään syöpätapauksien vähenemiseen maassamme. Nyt kuitenkin viime vuosina syöpätapauksien määrä on lähtenyt taas kasvuun. Etenkin nuorimpien ikäluokkien osallistuminen Papa-kokeisiin on vähentynyt ja samaan aikaan HPV-virustyypit 16 ja 18 ovat selvästi yleistyneet nuorten ikäryhmissä.

Nyt on kehitetty parikin rokotetta HPV-viruksia vastaan. Ensimmäinen on jo saatavilla ja se tehoaa HPV-tyyppeihin 6,11,16 ja 18 vastaan. Toinen on alkuvuodesta tulossa ja se tehoaa tyyppeihin 16 ja 18. Rokotesarja sisältää 3 rokotetta, jotka tulee antaa jo ennen kuin nuori aloittaa sukupuolielämän. Ensimmäisen rokotteen antamisen jälkeen seuraavat annetaan 2 ja 6 kuukauden päästä. Tähän asti saatujen kokemusten valossa rokote näyttää antavan erittäin hyvän suojan näitä virustyyppejä vastaan.

Valtakunnalliseen rokotusohjelmaan HPV-rokotetta ei ole vielä otettu mukaan. Epidemiologisesti olisi järkevää rokottaa kaikki nuoret jo varhaispuberteetissa ennen sukupuolielämän aloittamista ja täten suojella heidät myöhemmiltä infektioilta. Näin ollen paras kohderyhmä olisi 11-12-vuotiaat. Rokotteen tehotutkimukset pojilla ovat vielä kesken, mutta ainakin epidemiologisesti ajatellen olisi järkevää rokottaa myös pojat, koska sitä kauttahan tytöt HPV:lle altistuvat. Rokotesarja on suhteellisen kallis, joten ilman valtakunnallista rokoteohjelmaa sen hyödyntäminen jäänee suhteellisen harvojen valinnaksi. Tällä hetkellä Suomessa ollaan kuitenkin sitä mieltä, että rokotteen kustannusvaikuttavuus tulee olemaan suuri, mikäli se saadaan yleiseen rokoteohjelmaan mukaan.

Jukka Rossi
Naistentautien ja synnytysten erikoislääkäri