Ajanvaraus

ma-to 8.30-18
pe 9-15
puh. (09) 439 3020

Ajankohtaista

Raskauden aikaiset ultraäänitutkimukset

Raskauden aikana ultraäänitutkimus on monipuolisin ja tärkein tutkimusmenetelmä täydentämässä terveydenhoitajan tai lääkärin suorittamaa raskauden normaalia seurantaa. Tähän menetelmään ei ole osoitettu liittyvän mitään haittoja raskauden kulun suhteen, vaikka se tehtäisiin aina tarpeen niin vaatiessa useitakin kertoja raskauden aikana.

Suomessa ei ole koko maata koskevaa suositusta siitä, kuinka monta ultraäänitutkimusta kunnat tarjoavat asukkailleen. Käytännössä yleisin käytäntö on, ensimmäinen ja mahdollisesti ainoa tutkimus tehdään 11-13 raskausviikolla ja useissa kunnissa toinen raskausviikolla 18-20. Kunta saa itse päättää, mitä palveluita se katsoo voivansa raskaana olevalle asukkaalleen tarjota.

Jo ennen 11-13 raskausviikolla tehtävää varhaisraskauden ultraäänitutkimusta emättimen kautta suositellaan, jos raskaana olevalla on aikaisemmin ollut kohdunulkoinen raskaus. Siinä selvitetään raskauden sijainti, sikiöiden lukumäärä ja elossaolo. Myös sikiöiden ikä saadaan huomattavasti luettavammin selville emättimen kautta tehtävällä ultraäänitutkimuksella kuin pelkästään viimeisistä kuukautisista laskemalla. Sikiöikä saadaan määritettyä + - 3 vuorokauden tarkkuudella. Näin loppuraskauden ns. yliaikaiset raskaudet vähenevät ja mahdollisen raskaudenaikaisen kasvuhidastuman arviointi paranee, kun todellinen sikiöikä on tiedossa.

11-13 raskausviikolla tehtävällä ultraäänitutkimuksella pystytään havaitsemaan ja poissulkemaan monia sikiön rakennepoikkeumia. Tärkein näistä on sikiön trisomia, joista yleisin on 21-trisomia eli Down-sikiö. Näistä 50-70%:lla on normaalia paksumpi niskaturvotus. Mikäli se todetaan, susitellaan sikiön kromosomimääritystä. Se tehdään joko istukka biopsian tai lapsivesitutkimuksen avulla.

Pelkällä niskaturvotuksen mittaamisella raskausviikoilla 10-13 saadaan siis havaittua noin 50-60% Down-sikiöistä. Seulonnan herkkyyttä voidaan parantaa liittämällä ultraäänitutkimukseen samanaikaisesti otettava äidin verestä tehtävä biokemiallinen seulontatesti. Siinä määritetään PAPP-A ja hCG. Yhdistämällä niskaturvotus, äidin ikä ja nämä biokemialliset määrityksetpäästään jo 80-90% osuvuuteen 21-trisomian toteamisessa. Hyvin harva kunta maassamme tällä hetkellä tarjoaa tämän mahdollisuuden odottavalle äidille. Yksityisesti se on mahdollista tehdä, jolloin itse joutuu vastaamaan kustannuksista.

Keskiraskauden rakenneultraäänitutkimuksella pyritään havaitsemaan sikiön sydämen rakennevika, mahdollinen virtsateiden poikkeavuus ja keskushermostomuutos. Rakenneultraäänitutkimuksen on todettu vähentävän sairaalan äitiyspoliklinikkakäyntien tarvetta. Myös sikiön rakennepoikkeavuuden toteaminen jo ennen synnytystä vähentää kuolleisuutta syntymän jälkeen.

Loppuraskauden ultraäänitutkimuksia tehdään, kun siihen on selkeä aihe. Näitä ovat epäily sikiön kasvun hidastumisesta, liikakasvusta ja sikiön tarjontahäiriöstä. Tutkimus on myös tarpeen, jos on veristä vuotoa tai kohdun seudun kiputiloja. Loppuraskauden ultraäänitutkimus on myös perusteltu, mikäli odottava äiti on iäkäs, hänellä on jokin krooninen perussairaus tai aikaisempi ongelmallinen raskaus.

Ultraäänitekniikan ja -laitteiden kehittyessä tavanomaisen kaksiuloitteisen kuvan lisäksi on kehitetty kolmiuloitteinen ultraäänikuvantaminen, jolloin sikiön rakenteita voidaan kuvata yhtaikaa kolmesta toisiaan vastaan kohtisuorista tasosta. Ns. 4 D-ohjelmalla voidaan tarkastella sikiön liikkeitä eli "neljäs ulottuvuus" on aika. Kolmiuloitteinen kuvantaminen perustuu hyvään kaksiuloitteeseen kuvaan, eli tekniikat eivät kilpaile keskenään. Kolmiulotteisuus täydentää perinteistä ultraäänitutkimusta.

Näitä kehittyneempiä tekniikoita käytetään sikiö poikkeavuuksien selvittelyssä, ja ne pääsääntöisesti tapahtuvat synnytyssairaaloissa tavallisen ultraäänitutkimuksen yhteydessä todetun poikkeavuuden selvittelyssä. Tavallisessa raskauden aikaisessa seurannassa niitä ei tarvita. Tämä koskee myös ns. verivirtaus- eli Doppler-tutkimuksia.

Ultraäänitutkimus on siis täysin turvallinen koko raskauden aikana ja antaa meille aikaisempaa huomattavasti paremmat mahdollisuudet seurata raskauden kulkua.

Jukka Rossi
Naistentautien ja synnytysten erikoislääkäri